Raparperi

Raparperi (Rheum x hybridum) vanha keittiöpuutarhojen kestosuosikki on helppohoitoinen ja kestävä vihannes, joka antaa satoa usean vuoden ajan. Raparperista saa myös näyttävän lehtiperennan sillä sen kasvukorkeus n. 60-100 cm.

Raparperi istutetaan varhain keväällä runsasravinteiseen, kosteutta pitävään savipitoiseen multamaahan, aurinkoiselle tai varjoiselle paikalle. Sopiva istutusväli on yksi metri. Raparperin kasvuaika on 15-20 vuotta, mutta pensaat kannattaa jakaa noin viiden vuoden välein. Raparperimaata lannoitetaan ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen ja kasvukauden aikana. Lannoitteeksi sopivat yleislannoitteet tai komposti.

Ensimmäiset raparperit saadaan jo varhain keväällä. Yleensä syödäänkin juuri nuorimpia lehtiruoteja, koska ne ovat mehukkaimpia. Satoa korjattaessa kasvin varret irrotetaan maasta nykäisemällä, jottei varren tynkiä jäisi mädännyttämään pensasta. Kukintojen poistamisella ei ole vaikutusta seuraavan vuoden satoon, mutta jos kehittyvät kukkavanat poistetaan kasvukaudella, toinen sato voidaan kerätä elo-syyskuulla. Jos raparperia on yli tarpeen, voi osan kukkavanoista päästää kukkimaan, sillä raparperin kukinto on näyttävä.

Raparperi 003_660

Säilöntä

Helpoin tapa säilöä raparperia on varsien pakastaminen. Leikkaa kevyesti kuoritut varret parin sentin paksuisiksi viipaleiksi, sokeroi ja laita pusseihin. Pakasta.

Ei sovi kaikille

Raparperi sisältää oksaalihappoa. Runsaina annoksina raparperia nautittaessa olisi syytä nauttia samalla kalsiumpitoista ruokaa tai juomaa, esimerkiksi maitoa tai jäätelöä. Raparperin sisältämä oksaalihappo voi pahentaa kihtipotilaan tai niveltulehdusta potevan vaivoja. Oksaalihapon takia raparperia ei myöskään sovellu imeväisikäisten ruokavalioon. Raparperin lehdet ovat myrkyllisiä, joten niitä ei saa syödä.

 

 

Raparperia voidaan käyttää leivonnaisissa, mehuissa, jälkiruuissa, hilloissa, sekä ruuanlaitossa monella tapaa. Siitä saa myös mainion alkumaljajuoman tai siman kesän juhliin.

 

Raparperipiirakka on helppo ja nopea valmistaa

Pohja

2 dl vehnäjauhojaRaparperi 013_660
1 dl kauraleseitä
1/2 dl sokeria tai fariinisokeria
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl kanelia
1 dl rasvaseosta
1 muna

Täyte

6 dl (n. 400 g) raparperinpaloja
1 tlk (200 g) kermaviiliä
1 muna
1 dl sokeria

Sekoita vehnäjauhot, leseet, sokeri, leivinjauhe ja kaneli kulhossa. Lisää margariini ja muna sekoittaen. Levitä taikina piirakkavuoan (halkaisija 24 cm) pohjalle ja reunoille. Levitä päälle raparperipalat. Sekoita kermaviili, muna ja sokeri. Kaada seos piirakan päälle. Paista 200 asteessa uunin alimmalla tasolla noin 25 minuuttia.

Tarjoa vaniljajäätelön tai vaniljakastikkeen kera

Raparperimehu

noin 2 litraa

Ainekset

2 kg raparperia
1½ l vettä
1 kg sokeria
1 sitruunan mehu

Huuhtele ja paloittele raparperi. Keitä palat täysin pehmeiksi kiehuvassa vedessä. Kaada seos harsokankaalla peitettyyn astiaan ja anna valua kankaan läpi puolisen tuntia. Kaada valunut mehu puhtaaseen kattilaan, lisää sokeri ja sitruunamehu. Keitä mehua ja kuori vaahtoa pois pinnalta, kunnes mehu on täysin kirkasta. Kaada mehu puhtaisiin, kuumennettuihin pulloihin ja sulje. Säilytä viileässä.

Vinkki!
Saat näyttävän juoman, kun lisäät tarjoiltavaan mehuun tuoreita marjoja koristeeksi. Juomaan voi lisätä myös siideriä tai kivennäisvettä boolin tapaan.

Raparperi-rosmariinihillo

1 iso tai 2 pientä purkkia

Ainekset

1 kg raparperia paloiteltuna
1/2 dl vettä
2–3 rosmariininoksaa
500 g hillosokeria

Mittaa kattilaan paloitellut raparperit, vesi ja rosmariininoksat. Kiehauta. Lisää hillosokeri koko ajan sekoittaen. Anna kiehua hiljalleen 10–15 minuuttia. Jäähdytä hilloa puolisen tuntia ja kuori pinnalle muodostuva vaahto. Poista rosmariininoksat. Laita kuumennettuihin purkkeihin ja säilytä kylmässä.

Tarjoa mausteisen grilliruoan tai vaikkapa jäätelön seurana.