Klubiartikkeli 8-2025

heinä
28
2025

Syyslannoituksen salat

Sana ’syyslannoitus’ tuo monelle mieleen ruskavärit, mustina hehkuvat aronian marjat ja matalalta säteitään jakavan loppukesän auringon. Mielikuvan siitä, miten lannoiterakeita heitellään vaahteranlehtien täplittämälle nurmelle kumisaappaat jalassa, ehkäpä hieman viluisissakin tunnelmissa.

Tämä muisto on kuitenkin syytä karistaa kiireesti pois, sillä jotta syyslannoitteesta saa irti täyden tehon, tulisi hommiin ryhtyä kokolailla heti. Tai vähintäänkin elokuun puoleen väliin mennessä. Parempi ja kuvaavampi nimi syyslannoitukselle olisikin loppukesän lannoitus, sillä lannoite vaikuttaa vain jos kasvit ehtivät hyödyntämään sen loppukesästä, kasvukauden ollessa vielä käynnissä.  Paras merkki tästä on raikkaan vihreä lehdistö, eli kasvusto johon ei ole vielä hiipinyt ruskan tai haalistumisen merkkejä.

Miksi syyslannoitus kannattaa?

Kasvien tarvitsemat pääravinteet ovat niin sanotut N-P-K ravinteet eli typpi (N), fosfori (P) ja kalium (K). Typen tärkein tehtävä on edistää kasvua ja ylläpitää lehdistön syvää kaunista väriä, ja sitä löytyy keväällä annettavista yleis- ja puutarhalannoitteista. Syyskesällä kasvien tarpeet kuitenkin muuttuvat, ja tässä vaiheessa kautta arvoon nousevat kasvisoluja (ja sen myötä pakkasenkestoa) vahvistava fosfori sekä seuraavan kesän kukka-aihioiden muodostumista kiihdyttävä kalium. Lisäksi kalium vahvistaa kasveja parantamalla sekä kylmän- että kuivuudenkestoa. Ravinteita itseensä imenyt kasvi on myös vastutuskykyisempi sekä tuholaisia että kasvitauteja vastaan, joten yhdellä lannoituksella saavutetaan monta etua.

Syyslannoituksen rooli on tärkeä etenkin satoa tuottavilla kasveilla, sillä sekä hedelmäpuut että marjapensaat muodostavat seuraavan kevään ja kesän kukka-aihionsa valmiiksi jo ennen talven tuloa. Tämän edistämiseen tarvitaan syyslannoitusta,  sillä mitä enemmän kasvi valmistaa kukka-aiheita sitä suurempi sato on seuraavana kesänä luvassa. Kevätlannoituksella ei siis enää juuri pystytä vaikuttamaan kuluvan kesän hedelmien tai marjojen määrään, ja kevätlannoituksen tehtävä onkin ruokkia kasvi uuteen kasvuun ja ylläpitää tuota kasvun kihinää aina syksyn satokauteen saakka. Lannoitteet ovat kasvien ruokaa, ja jos niiden antaminen laiminlyödään toistuvasti, heikentyy kasvi aivan samalla tavalla kuin puutteellisella ravinnolla sinnittelevä ihminen.

Eli lyhykäisyydessään; oikealla ja oikea-aikaisella syyslannoituksella luodaan perusta seuraavan kesän runsaalle kukinnalle ja onnistuneelle sadolle.

Typen kanssa tulee tähän aikaan vuodesta olla varovainen ja keväältä yli jäänneellä lannoitteella ei voi hoitaa tämän vuodenajan lannoitustarvetta. Jos monivuotiset kasvit saavat tässä vaiheessa kesää typpeä, on vaarana liian pitkään jatkuva kasvukausi ja puutteellinen tuleentuminen eli talveen valmistautuminen. Tämä taas johtaa helposti paleltumiin ja pahimmillaan kasvin menehtymiseen.

Rakeita vai jauhetta?

Sopivan lannoitteen valintaan vaikuttaa ehkäpä eniten puutarhan koko. Jos varastotiloistakin on puutetta ja lannoitettava alue kooltaan 10-100m2,  on toimivin vaihtoehto kasteluveden mukana annettava jauhemainen Syyslannoite. Kilon purnukasta riittää tehoa jopa 330 kasteluvesilitraan ja tuolla määrällä ravitsee noin 100m2 suuruisen alueen. Jos sen sijaan veden kantaminen tuntuu vaivalloiselta ja lääniäkin on enemmän, voi homman hoitaa helposti perinteisillä raemaisilla lannoitteilla. Kekkilän Syyslannoite Plus+ -sarjan tuotteet ovat pölisemättömiä, monivaikutteisia erikoislannoitteita, ja niissä yhdistyvät luomu- ja mineraalilannoitteiden parhaat puolet. Lannoitteet orgaaniset ainekset ruokkivat kasvin lisäksi myös maaperän pieneliöitä, ja pienikokoinen rae liukenee nopeasti etenkin jos lannoitteen levittää juuri ennen sadetta tai heti sateen jälkeen kosteaan maahan.

Lannoituksessa myös apuvälineet ovat sallittuja! Etenkin suurilla nurmialueilla lopputuloksen tasaisuus on helppo varmistaa levittimellä. Sama laite sopii tarvittaessa myös siementen tasaiseen kylvämiseen.

Ja entäpä sitten jos elokuu kaikesta huolimatta livahtaa käsistä ihan huomaamatta, puutarha pukeutuu ruska-asuun ja syyslannoitus on edelleen tekemättä? Kasvukauden loputtua lannoituksen teho ei ole enää sama kuin ajoissa annettuna, ja sillä ei enää ole vaikutusta tulevaan kukintaan saati talvenkestoon. Lannoitus ei kuitenkaan mene syyskuussakaan täysin hukkaan, sillä siitä jää maaperään hyödyllisiä ravinteita kevättä varten. Ei toki kasvattavia, mutta yhtä lailla kasvin hyvinvointia tukevia silloinkin. Lannoitteet myös säilyvät kuivissa tiloissa varastoituina seuraavaankin syksyyn, joten säästä jämät tulevaa vuotta varten ja merkitse vaikkapa puhelimen muistutuksiin jo tässä vaiheessa heinäkuun lopun lannoituspäivä ja tarvittaessa täydennyskäynti Viherlandiaan. Näin homma ei unohdu enää toista kertaa!

Lannoittamisiin!

Lue koko Viherklubi-kirje täältä