Torsti -kultatöyhtökakadu menehtyi äkillisesti

Torsti tuli Viherlandiaan vuonna 1991 jo 6 vuotta aikaisemmin taloon muuttaneen Kallen kaveriksi Tampereelta.
Torstin silloinen isäntäperhe joutui luopumaan perhesyistä rakkaasta lemmikistään.
He olivat aikaisemmin käyneet Viherlandiassa ja tavanneet Kallen ja halusivat tuoda Torstin Kallelle kaveriksi.

Torsti menehtyi äkillisesti 7.10.2018.

Torsti (Kuva Johanna Sell)

 

 

 

 

 

 

Viherlandian Kalle ja Torsti (k. 10/2018)

Kalle ja Torsti ovat Viherlandian kultatöyhtö-kakadupapukaijat.

Kallea voi käydä tervehtimässä Viherlandian Viidakkosiivessä. Kalle tykkää höpötellä kun sille päälle sattuu, mutta voi  yhtä hyvin olla myös päivänokosilla, sanomalehtikasan alla piilossa. Kalle (n. 40 v.) on asunut Viherlandiassa vuodesta 1985 ja Torsti  vuodesta 1991 vuoteen 2018.

Kalle on melkoisen suulas; sen sanavarasto on laaja ja kohteliaana veikkona Kalle toivottaa usein ”Päivää, päivää”, ”Huomenta” tai ”Mitä kuuluu?”. Kallen suusta kuuluu myös usein kehotus ”Osta kukka” tai hellyyttävä ”Kalle kulta”. Torsti oli hieman hiljaisempi, mutta myös se hallitsi muutamia sanoja. Nuorempana papukaijana Torsti usein matkii Kallea, voi olla että Torsti oppi Kallelta myös uusia sanoja ja ”läpänheittoa”.

Kallen ruokavalio on monipuolinen. Perusruokana se saa erityistä papukaijojen siemenseosta, lisäksi höysteenä annetaan erilaisia tuoreita vihanneksia salaatista appelsiiniin ja kukkakaalista tomaattiin.

Viherlandian henkilökunta huolehtii Kallesta, mutta lisäksi Kallella  on paljon vuosien saatossa tulleita ystäviä, jotka käyvät ahkerasti Kallea tervehtimässä. Kalle tunninnistaa nämä ystävänsä hyvin ja tekee omia hauskoja temppujaan tuttujen vieraiden kanssa.

 

Kalle ja Torsti kävivät koulua!
Lue lisää

Yleistä papukaijoista

  • Luonnonvaraisina papukaijoja tapaa yleensä tropiikin alueella; Etelä- ja Väli-Amerikassa, Afrikassa ja Madagaskarilla, Aasian etelä- ja kaakkoisosissa sekä Australiassa ja Polynesiassa.
  • Ne viihtyvät trooppisissa ja subtrooppisissa metsissä, joskus vuoristometsissä sekä avoimilla ruohoalueilla. Nykyisin papukaijojen suurimpana uhkana on sademetsien hävitys ja sen myötä elintilan katoaminen.
  • Papukaijojen heimoon kuuluu 328 lajia, 77 sukua.
  • Papukaijoja on hyvin monen kokoisia ja niiden pituus voi vaihdella 9-100 cm:n välillä
  • Papukaijat ovat kovaäänisiä ja varsin epämusikaalisia; niiden nokasta harvoin lähtee mitään sulosointuja
  • Papukaijat ovat kuuluisia pitkäikäisyydestään. Suurimmat lajit elävät häkkiolosuhteissa usein 30-50 vuotiaiksi, joskus jopa 80 vuotiaiksi. Useimmat papukaijat ovat yksiavioisia ja niiden parisuhde kestää koko elämän ajan.

Kysymyksiä ja vastauksia Kallesta ja Torstista

Onko Kalle oikeasti tyttö?
Ei, Kalle on poika. Älkää vain kysykö häneltä itseltään, voisi vaikka loukkaantua…

Miksi linnut pitävät niin kovaa ääntä?
Papukaijoilla on luontainen tarve huutaa ”kurkku suorana” toisinaan, kova rääkyminen kuuluu luonnollisena osana heidän lajikäyttäytymiseen.

Tarkoittavatko linnut mitä sanovat?
Me emme tiedä sitä varmasti, mutta olemme huomanneet että lintujen mieliala vaikuttaa myös juttujen sisältöön. Kalle osaa käyttää ainakin sanaa ”vieläkin” oikeassa merkityksessä esimerkiksi halutessaan lisää rapsutusta. Lintuja ei saa varomattomasti rapsutella, jos haluaa pitää sormensa omanaan.

Oppivatko linnut helposti uusia sanoja?
Lintujen kanssa pitää olla usein jotta ne oppivat uusia sanoja, eivät opi kerrasta. Vuosia sitten Kalle ja Torsti kotkottivat toisinaan kuin kanat, koska olivat olleet Viherlandian kanojen kanssa välillä samoissa tiloissa…

Miksi Kalle ja Torsti ovat eri häkeissä / eivät ole samassa häkissä?
Torstin muuttaessa Viherlandiaan lintuja kokeiltiin sijoittaa samaan häkkiin, mutta ne kävivät toistensa kimppuun. Siksi molemmilla on oma häkkinsä.

Ovatko Kallen ja Torstin häkit liian pienet?
Häkit ovat sopivan kokoiset papukaijoillemme, EU-standardien määräysten mukaisesti valmistettu kaikilta osin.

Miksi lintuja ei saa rapsuttaa?
Papukaijat ovat arvaamattomia ja niiden kanssa tulee viettää paljon aika, jotta ne oppivat luottamaan ihmiseen. Varomattomasti lintua lähestyvä saattaa helposti saada napakan puraisun linnun vahvasta nokasta, jolla se pystyy särkemään pähkinöitäkin.