« takaisin blogiin

Reijan viirivehka – reissukasvin kotiinpaluu

Kuvaaja: Reija

Viirivehka on muuttanut Reijan mukana jo seitsemän kertaa. Tämä kasvi ei ottanut nokkiinsa maisemanvaihdoksista, koska se lisääntyy helposti ja kasvaa jo yhdeksässä ruukussa.

 

Reija sai kauniin ja virkeän viirivehkan (Spathiphyllum) tupaantuliaislahjaksi vanhemmiltaan vuonna 1993. Reijan äiti oli ostanut kasvin Viherlandiasta. Viirivehka osoittautui heti helpoksi kasviksi hoitaa, kunhan piti huolen riittävästä kastelusta ja sumutuksesta.

Viirivehka on asunut Reijan kanssa sekä rivi- ja kerrostalohuoneistoissa, että hirsitalossa. Kasvi on viihtynyt kaikissa kodeissa, vaikka sisäilmoissa on ollut eroja. Reijan mielestä viirivehkat ovat luoneet viihtyisyyttä sisustukseen runsaalla lehdistöllään ja parantaneet sisäilmaa kuivassa kerrostalohuoneistossa.

Reijan viirivehkat kukkivat parin kuukauden välein.

Vuosien aikana Reijalle on kuitenkin selvinnyt eräs asia viirivehkasta: se on juoppo. Kun viirivehka saa tarpeeksi vettä, niin se näyttää hyvältä ja virkeältä. Toisiin kasveihin verrattuna tämä kasvi todellakin tarvitsee enemmän tuota elämän eliksiiriä.

Kerran kävi niin, että kasvi nuukahti täysin Reijan loman aikana. Kasvi näytti kuolleelta ja Reija harmitteli, että tuskinpa kaveri tuosta enää virkoaa. Hän antoi viirivehkalle kuitenkin runsaasti vettä ja ajatteli, että jos tuosta toipuu, on sitkeä kasvi. Kastelu teki ihmeitä ja varret nousivat muutaman tunnin kuluttua ylös. Niin kuolleelta ei kai voi näyttää, etteikö elämää olisi vielä.

Vuonna 2008 Reija päätti jakaa viirivehkan ensimmäisen kerran. Juuret olivat kasvaneet vahvasti kiinni toisiinsa, käsin irrottaminen ei enää onnistunut. Tarvittiin käsisahaa ja reipasta otetta. Kasvi saatiin jaettua. Ei niin hellästi, mutta jaettua kuitenkin.

Viirivehka puhdistaa ja kosteuttaa sisäilmaa.

Tänään viirivehka ja sen poikaset kukoistavat Reijan uudessa kodissa, kauniissa omakotitalossa. Kissat Eemeli ja Sulo tykkäävät joskus nukkua rehevälehtisten kasvustojen alla. Viirivehka on lievästi myrkyllinen, ehkä kissat ovat sen huomanneetkin, eivätkä ole lehtiä liioin pureskelleet.

Voi olla, että viirivehkojen reissuelämä on nyt lopullisesti ohi. Reija ei aio enää muuttaa ja viirivehkojen on tyytyminen yhteen ja samaan paikkaan varjoisassa olohuoneen nurkassa. Tupaantuliaiskasvi poikasineen taisi löytää lopullisen kotinsa.

Eemeli-kissa tykkäsi kuopia viirivehkojen multaa pienempänä. Nykyään kasvit saavat olla rauhassa ja kissan tassut pysyvät puhtaina.

Tämän artikkelin aihe on . Aseta kirjanmerkki kestolinkki.Kommentit ja paluuviitteet ovat poissa käytöstä.

Jaa tämä sivu:

« takaisin blogiin

Teemat
29.07.2015

Varpun ruusupuu