Vahvat juuret perheyrittäjyydessä

Viherlandian juuret ulottuvat 1800-luvun puoliväliin, jolloin ensimmäinen Tahvosten sukupolvi saapui Jyväsjärven rannalla sijaitsevalle Rauhalahden tilalle. Paikka oli mitä suotuisin viljan viljelyyn.

Lehmät Rauhalahdessa

Eerik Eerikinpoika Tahvonen (s. 1818). Osti Rauhalahden tilan (ent. Tallilan tila) v. 1865 vaimonsa Evastiina Johanintyttären (s. 1827) kanssa. Ensimmäisen sukupolven ajan tilalla harjoitettiin karjanhoitoa ja maanviljelyä, johon kalastus toi lisäansiota.

Eerik Tahvonen luovutti tilan isännyyden pojalleen Tobias Tahvoselle (s. 1857) 1880-luvun alussa. Eerik avioitui v.1888 Uuraisilta kotoisin olevan Vilhelmiina Minkkisen (s. 1868) kanssa. Toinen sukupolvi jatkoi tilalla karjanhoitoa, viljan viljelyä ja kalastusta sekä rakensi tiilitehtaan. Rauhalahden päärakennuksessa aloitti Jokivarren kansakoulu v. 1897. Taloa pidettiin myös käräjäpaikkana, jossa Tobias toimi lautamiehenä ja sai myöhemmin herastuomarin arvon. Tobias hoiti Rauhalahden tilaa kuolemaansa, vuoteen 1926 saakka.

Kaalia ja torikauppaa

Kaalin taimikasvatusta 1932. Olkipeitteet levitettiin yöksi taimien päälle suojaamaan pakkaselta.

20-vuotias Tahvo tomaatinviljelijänä vuonna 1931

Tobiaksen ja Vilhelmiinan viidestä pojasta nuorin, Tahvo Tahvonen (s. 1911) aloitti tilanpidon Rauhalahdessa vuonna 1928 ensin yhdessä veljiensä kanssa. Myöhemmin vuonna 1934 hän lunasti tilan itselleen ollessaan 23-vuotias. Ensimmäiset kasvilavat kaalintaimien kasvatukseen Tahvo oli rakentanut jo 17-vuotiaana, jolloin hän aloitti kaalinviljelyn tilalla. Vuonna 1940 Tahvo avioitui Jokivarren koulun opettaja Beata Pylkkäsen (s.1915) kanssa. Perheeseen syntyi seitsemän lasta. Kasvihuoneita rakennettiin lisää ja niissä viljeltiin kurkkua, tomaattia ja äitienpäiväruusuja. Vihanneksia ja kukkia myytiin Jyväskylän torilla.

Vuonna 1942 Tahvo valtasi kuusi hehtaaria peltoa patoamalla Rauhalahtea hollantilaiseen tapaan. Aluella viljeltiin kaalia, jonka sadot olivat niin suuria, että niitä vietiin myös Helsinkiin ja Viipuriin. Omenanviljely oli Tahvon suuri haave. Koska Keski-Suomen ilmasto-olot eivät olleet suotuisia omenanviljelyyn, Tahvo perusti vuonna 1956 omenatarhan Pohjan pitäjään. Taimisto tunnetaan nykyään nimellä Puutarha Tahvoset. Karjanhoito jouduttiin lopettamaan v. 1965 kuntaliitoksen ja kaupunkilaistumisen seurauksena. Tilalla keskityttiin nyt puutarhatuotantoon ja torikauppaan. Tahvo ja Beata tulivat Jyväskyläläisille tutuiksi ahkerina torikauppiaina. Heidät saattoi tavata torilla vielä 74- ja 78 -vuotiaina v. 1989.

Neljäs sukupolvi

Torikauppiaina Jyrki, Juhani ja Tahvo Tahvonen vuonna 1991.

Tahvo Tahvosen pojista Juhani Tahvonen (s. 1945) aloitti isäntänä Rauhalahden tilalla vuonna 1968. Ravintotalouden ammatin opettajaksi opiskelevan Annu Loimion (s. 1946) hän tapasi samana vuonna ja avioon heidät vihittiin v. 1972. Rauhalahdessa oli vihannesviljelmiä tuolloin 20 hehtaaria ja kasvihuoneita 6000 m². Kaalinviljelystä luovuttiin 1970-luvulla ja aloitettiin mansikanviljely, jota parhaimmillaan oli kahdeksan hehtaarin alalla. Muovihuoneita rakennettiin lisää salaatin, persiljan ja tillin viljelyyn.

Unelmasta totta

Viherlandia, Suomen suurin ja monipuolisin puutarhakeskus avasi ovensa toukokuussa vuonna 1984. Tahvo Tahvosen pitkäaikainen haave talvipuutarhasta toteutui. Juhani Tahvonen oli isänsä Tahvon tapaan visionääri ja innokas yrittäjä. Hän oli monessa järjestötoiminnassa mukana ja Viherlandia sai Juhanin ja Annun aikana monia kunniamainintoja ja palkintoja yrittäjyyden ja matkailun saralla. Puutarhaneuvos Juhani Tahvonen nukkui pois heinäkuussa 2010.

Viherlandia tänään

Yrityksen toimintaa ovat jatkamassa nyt jo viides sukupolvi. Hortonomi, yrittäjä Jyrki Tahvonen on kasvanut puutarhatyön äärellä pienestä pitäen ja innostus alaa sekä yrittäjyyttä kohtaan on vain vahvistunut vuosien myötä. Vuonna 2009 toimitusjohtana aloittanut Erja Mäkelä on tuonut yritykseen lisää kaupallista osaamista.

Vuosikymmenen vaihtuessa uuteen Viherlandiaa on uudistettu ja kehitystyö jatkuu edelleen. Visuaalinen ilme on uudistettu, uusia kasvihuoneita on rakennettu ja taimimyymälän noutopiha avattiin asiakkaiden asioinnin helpottamiseksi. Kevään ja alkukesän 2014 aikana uudistetaan julkisivua, sisääntuloa ja terassialuetta. Tahvo Tahvosen haave toteutui, kaupungin keidas kukoistaa ja voi hyvin.

Meillä viljellyt Nuppulan® tuotteet

Viherlandian kasvihuoneissa on elämää vuodenajoista riippumatta. Kasvihuoneissa viljellään leikkoruusuja ympäri vuoden sekä joulutähtiä, kesäkukkia, perennoja ja vihannesten taimia sesonkien mukaan. Viherlandia on yksi harvoista puutarhakeskuksista, josta voi ostaa paikanpäällä viljeltyjä, oman tuotannon kasveja, Nuppulan tuotteita. Kasvit eivät ole kärsineet kuljetuksen aiheuttamista rasitteista ja näin niiden kestävyys on hyvä, samalla pystymme kasvattamaan ne suuriksi ja muhkeiksi. Nuppula on rekisteröity tuotemerkki, joka kertoo että tuote on Viherlandiassa viljelty.