Tule meille kesätöihin!
Kausityöpaikat on nyt haettavissa.
Hetkiä Viherlandiassa
Kerro se meille!
Onko mieleesi jäänyt ihana muisto, hassu kommellus tai valokuva liittyen Viherlandiaan?
Otamme ilolla vastaan kaikki vuosikymmenien takaa että tänäkin päivänä syntyneet muistot ja tapahtumat.
Tässä poimintoja jo tulleista tarinoista
Muutimme Liperistä Toivakkaan asumaan 1986 ja rakensimme talon ja laajan pihapiirin ja puutarhan. Muistan kun kävin muuttomme jälkeen Viherlandiassa usein asiakkaana, hankimme teiltä paljon erilaisia kasveja kotipihaan. Olin iloisesti yllättynyt, kun teiltä löytyi aina avuliaasti asiantuntija apua monenlaisiin kysymyksiin, mitä kotipihan ja puutarhan perustaminen toi tullessaan. Teillä on aina ollut hyvät valikoimat tarjolla monenlaisia kasveja ja on ollut mukava asioida teidän puutarhamyymälässä vuosittain vuosikymmenten aikana. Olen saanut paljon hyödyllistä tietoa teiltä, joka on tuonut minulle mukavan ja monipuolisen harrastuksen, josta haluan kiitää teidän henkilökuntaa. On myös mukava kun teillä voi ruokailla viihtyisässä ympäristössä, ja ruoka on ollut hyvää ja kauniisti esille laitettu. Olen myös iloinen että olette huomioineet liikunta rajoitteiset henkilöt hankkimalla hissin heitä varten. Toivon teille Onnea ja menestystä tuleville vuosille! Vaaka 2014
Taimipuodissa vadelmapensas ostoksilla ollessamme kastuimme koko perhe, kun poikamme 4v väänsi kastelulaitteet päälle, tästä on jo 14v aikaa mutta edelleen se tulee mieleen ja hymyilyttää joka vuosi kun Viherlandiassa taimiostoksilla käydään. Toinen tapaus on neljän vuoden takaa: tulimme pääsisäänkäynnin luo ja meitä vastaan juoksi peura valtavalla vauhdilla, kohdalla se hyppäsi lastenrattaiden yli ja välistämme jatkoi matkaa, tiedä sitten kuka meistä säikähti eniten!? tinttu
Olin juuri käsikirjoittanut ensimmäisen elokuvani. Kuvasimme sen ensimmäisiä kohtauksia yhteistyössä Vaajakosken kirkkokuoron kanssa. Sitä ennen luottokuvaajani Topi päätti tarjota porukalle kahvit – missäpä muuallakaan kuin iki-ihanassa Viherlandiassa. Hymy oli herkässä. Kahvittelun lomassa puhuttiin elokuvan herkistämissä tunnelmissa syvällisiä. Paukku
Viherlandia on minulle rakas paikka, koska kävin usein Viherlandiassa ostoksilla asuessamme Jyväskylässä. Esikoiseni lempipuuhaa oli tavata joka ostosreissulla papukaijat Kalle ja Torsti. Kävimme siellä varmaan melkein joka kuukausi jollakin asialla, joskus vain Kallea ja Torstia moikkaamassa sekä yläkerrassa kahvilassa jätskillä. En muista kumpi papukaijoista puhui enemmän, mutta niitä oli kiva kuunnella, kun ne toivottivat jopa hyvää päivää. Enää emme asu Jyväskylässä, mutta aina kun olen Jyväskylässä niin menemme Viherlandiaan. Sitä ei koskaan ohiteta. Monet kauniit jouluasetelmat olen hakenut sieltä kotiin ystäville ja muut jouluiset herkut. Kaikki on niin hienosti laitettu esille ja siellä koen joulun tuntua sydämessäni. Pidän paljon myös sisustustavaroista, joita olen ostanut monenlaisia kotiimme. Viherlandia siis tulvii monenlaisia muistoja, siellä on aina kiva käydä. Julmero
Suunnittelen jo hyvissä ajoin kun ollaan reissussa Kuopiosta eteläänpäin .Silloin aina käyn viherlandiassa menomatkalla ja tulomatkalla. Ajomatka suunnittelu on että keritään aukioloaikana juomaan kahvit ja ostoksille myymälään. Myös koiranättely reissuilla ruokatauko on aina parkkialueella viherlandian vieressä. Tytöstä tämä on normaalia että käymme, mutta mies aina onko pakko , siihen minä että jos haluat vaimosi hellässähuomassa olla niin on käytävä Viherlandiassa! Raksu
Eräänä kauniina kesäpäivänä noin 25 vuotta sitten olin hyvän ystävättäreni ja hänen pikkusiskonsa kanssa nauttimassa päivästä Viherlandiassa. Lämpimän päivän kunniaksi päätimme ostaa jäätelötötteröt ja tätä tötteröä nauttiessa kävelin rappusia alas jotka olivat juuri pesty. Niinpä minä lensin hienossa kaaressa jäätelötötterön kanssa pyllylleni, harmitti hiukan enemmän kuin vähän. Ostin kuitenkin uuden tötterön ja elämä maistui taas. Eikä tämä muisto ole saanut minua karttamaan Viherlandiaa, vierailen paikalla useita kertoja vuodessa. Ansku
Joka vuosi teemme retken kerhossa keräämillämme rahoilla bussilla jonnekin. Äänestyksen tuloksena on aina retki Viherlandiaan. Joku sanoi kerran,että voisi sitä johonkin muuallekin joskus mennä. Ei sopinut, Viherlandiaan on päästävä, ja sillä siisti! Ja voi sitä taimien ja siemenien määrää, mitä kuski saa raahata autoon. Kruununa tietysti ihana ateria yläkerrassa. Ensi vuonna taas tullaan! Tellu
Kalle papukaijaa käytiin katsomassa jo parikymmentä vuotta sitten, kun oli itse lapsi. Samalla äiti osti ja katseli kukkia. Nyt käyn Kallea katsomassa omien lasteni kanssa. Nyt voin itse ostaa kukkia ja lapset saa mukaan kun lupaa, että käydään katsomassa Kallea. Kallea katsomaan
Olin 7-vuotias, kun Viherlandia avattiin. Asuimme tuolloin Väinölässä, ihan Viherlandian lähellä. Muistan kuinka uutta ”siivekästä” Viherlandiaa kävimme uutuuttaan ihmettelemässä. Oli jotenkin jännittävää, kun ihan meidän lähelle avattiin uusi kasvihuone, joka ei ihan tavallinen kasvihuone ollutkaan. Usein kävimme ostamassa äidin pyynnöstä kurkkuja ja tomaatteja Viherlandiasta. Kallekin taisi olla alkumetreillä jo mukana. Väinölän tyttö
80-luvulla ahersimme omakotitalomme pihassa istutuksia tehden. Taimia kävimme ostamassa Viherlandiasta muutamaan otteeseen yhdessä lastemme kanssa. Jokaisella reissulla piti käydä tervehtimässä papukaijoja ja ihmettelemässä kasvien runsautta ja mm. lihansyöjäkasveja. Siitä asti perheeseemme ovat kuuluneet käynnit Viherlandiassa muutaman kerran vuodessa. arska
Olin mieheni kanssa tullut vieraisille Viherlandiaan ja olimme silloin vielä nuori lapseton pari, mutta meillä oli mäyräkoira. Tuo koira seurasi sitten mukanamme joka paikkaan. Niinpä veimme sen myös Viherlandiaan.
Suuressa viherhuoneessa oli pari papukaijaa, jotka huomattuaan koiran saivat valtaisan raivarin. Mieheni vei juoksujalkaa koiran pois. Papukaijat metelöivät korvia huumaavasti vielä pitkään, niiden huuto kuului joka paikkaan. Että kyllä osaa lähteä iso ääni pienestä eläimestä. Kaikki Viherlandian asiakkaat ja henkilökunta hämmästelivät moista meteliä. Papukaijat eivät ilmeisesti pidä toisista eläimistä. Muuten ovat olleet hauskoja ja puhuneet meille. Lilli
Olimme joka vuosi Jämsän Himoksella viikon lomalla. Meillä kuului perinteisiin käydä joka reissu päivän retki Jyväskylään. Kiersimme kaikki mahdolliset myymälät ja viimeiseksi jätettiin viherlandian vierailu, koska siellä oli kaikista mukavinta käydä ja tehdä ostoksia, ihailla kauniita kukkaistutuksia ja syksyisin maistella oman puutarhan omenoita. Tuli paljon kotiin viemisiä. Ja sai uusia vinkkejä omiin asetelmien tekoon. Nyt emme enää käy Himoksella, koska isäni on jo pois nukkunut. Mutta mukavat muistot ovat mielessä viherlandiasta.
Nykyisin emme ole unohtaneet käydä viherlandissa, mutta käynnit ovat vain harventuneet. Aina on yhtä kiva tehdä reissu ja käydä tutustumassa uusiin kasveihin ja kodin sisustustavaroihin. Unohtamatta ihanaa leikkokukka osastoa, jossa on aivan ihania asetelmia. Sain sieltä idean omiin häihini, ja tein Oasis sieneen sydämen mallisen pöytäkoristeen ruusuista, joka oli pöydän komistus. Viiherlandiaa olen suositellut myös ystävilleni, että kannattaa ajaa kauempaakin, on sen arvoinen kohde.
