Itsenäisyyspäivän aukiolo
Palvelemme itsenäisyyspäivänä 11-16. Tervetuloa!
Ystävät ovat tänä kesänä hämmästelleet Varpun pikkupihalle ilmestynyttä herttaista ruusupuuta. Mistä se on tullut ja miten pensas voi muuttua puuksi?
Hämeenlinnan Aulangontien betoninen kerrostalorivistö 90-luvulla. Talo numero 20:n pihassa nainen puuhastelee ruusupensaan luona. Ruusupensas kasvaa talon ja kadun välissä tuomipihlajan vieressä. Karmiininpunaiset ruusut ilahduttavat talon asukkaita ja tiellä kulkijoita.
Ei ruusupensas mitenkään erikoinen ole, samanlaisia kasvaa myös naapurissa ja tien toisella puolella. Joka kesä Varpun äiti näkee ensimmäisen kerroksen ikkunasta ruusupensaan kukkivan. Ehkä siihen on jo tottunut, ruusujahan kasvaa siellä täällä. Ruusunkukat kertovat kuitenkin että on keskikesä, niissä on kesän väri.
Varpu vierailee usein äitinsä luona ja huomaa, että ruusupensaan luona on myös vierailtu – joku tuholainen tykkää pensaasta kovin. Varpu ottaa puutarhasakset ja leikkelee tuhoutuneita oksia pois. Tästä tulee hänelle tapa, samalla sitä hoitaa pensasta kun äitiäkin.
Vuosituhannen alussa, äidin kuoltua, Varpu kaivoi Aulangontien ruusupensaasta juurakon omalle pihalleen Jyväskylään. Hän istutti sen etelänpuoleisen rivitalopihansa päätyyn.
Kerran puutarhaohjelmaa katsoessaan Varpu tunnisti pensaan valamonruusuksi (Rosa Splendens). Ruotsissa vastaavaa ruusua on kutsuttu jo pitkään nimellä vallmoros (unikkoruusu), joka Suomessa muuttui muotoon valamoros ja sai suomenkieliseksi nimekseen valamonruusu. Valamonruusun nimi ei liity Valamon luostariin.
Kesällä 2014 Varpu vieraili erään taiteilijan luona ja ihastui hänen pihassaan kasvavaan ruusupuuhun. Varpu poimi hyvän idean ja päätti sitoa oman ruusupensaansa samalla tavalla.
Tarvittiin muutama tukipuu, paksua narua, hyvät hansikkaat, puutarhasakset ja naapurin mies avuksi. Varret sidottiin nipuksi ja kiinnitettiin tukipuihin narulla. Ylimääräiset oksat ja lehdet leikeltiin pois, jotta pensas alkoi näyttää puulta.
Iloisen kahdeksankymppisen Varpun luona käy usein ystäviä ja tuttuja. Ruusupuun luona sen sijaan vierailee kutsumattomia vieraita – edelleen. Varpu irrottelee ruusukääriäisen tekemiä lehtisykeröitä pois ja kopistelee kepillä oksia, jolloin ”madot lentelevät”.
Heinäkuisen kukinnan jälkeen ruusupuu tekee kiulukoita eli ruusunmarjoja. Varpu keräilee kiulukoita ja kuihtuneita kukkia pois, muutamia hän jättää talveksi lintujen iloksi.
Multa-hiekkamaa, aurinkoinen paikka, kevyt lannoitus ja tuholaisten hätistely – näillä keinoilla Varpu on pärjännyt ruusunsa kanssa. Valamonruusu on hänen mielestään kaunis ja helppohoitoinen kasvi huolettomalle puutarhurille.
Ruusupuu näyttää Varpun pihalla todella kauniilta ja persoonalliselta juuri nyt. On ihmeellistä, että kerrostalopihan pensas muuttui rivitalopihassa ruusupuuksi – eräänlaista kasvin jalostamista sekin.
Lähde: (Pirkanmaan perinnepiha www.perinnepiha.fi [Alanko, P., Joy, P., Kahila P. & Tegel Satu 2009: Suomalainen ruusukirja. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. Alanko, Pentti ja Kahila, Pirkko 2005: Palavarakkaus ja särkynytsydän. Karisto Oy, Hämeenlinna.]).
Viikko
Tervetuloa nauttimaan herkullista ruokaa joka päivä.
HUOM! Tarjolla myös joululounas! Joululounaslista TÄSTÄ
HUOM! Tarjolla myös joululounas! Joululounaslista TÄSTÄ
HUOM! Tarjolla myös joululounas! Joululounaslista TÄSTÄ
joulu
02
2024
Palvelemme itsenäisyyspäivänä 11-16. Tervetuloa!
joulu
02
2024
Eedenin perinteinen joululounas on tarjolla 11.-13.12.2024.
joulu
02
2024
Tule tunnelmoimaan maailman helpoimpaan kuusimetsään! Kuusimetsämme avataan la 7.12.2024