Oman kylän ruusut

Oli kesä tai talvipakkanen, Viherlandian ruusuhuoneesta kerätään joka päivä liki tuhat Nuppulan leikkoruusua myyntiin. Huone on niin ihanteellinen paikka, että siellä voi saada vaikka perheenlisäystä.

Nuppulan ruusuja on viljelty Viherlandiassa jo 15 vuotta. Puutarhateknikko Sirpa Anttila on hoitanut ruusuja alusta alkaen ja viihtyy ruusuhuoneessa edelleen. – Saan ruusuista iloa ja energiaa. Tykkään myös itsenäisestä työskentelystä, vaikka ei työkavereiden seurassakaan vikaa ole, Sirpa nauraa.

Ruusut ovat Sirpalle vähän kuin omia lapsia. Ensin kasvatetaan ja sitten lähetetään maailmalle. Näitä lapsia poimitaan tosin liki tuhat kappaletta päivässä ja kiikutetaan kärryillä kylmiöön jatkokäsittelyä varten. Sieltä ruusut päätyvät Viherlandian omaan myyntiin ja asiakkaan kotiin.

– Puutarhurina joskus mietin, että olisiko järkevämpää viljellä jotain syötäväksi kelpaavaa. Mutta saan iloa siitä, kun tiedän miten paljon ruusut ilahduttavat ihmisiä.

Ruusuhuoneessa on lämpöä 22-24 astetta ja kosteusprosentti on 65-70. Miten kestät tällaisia olosuhteita?

– Kehoni on kai tottunut ajan myötä tähän ”ilmastoon”. Vettä täytyy muistaa juoda riittävästi ja taukoja on pidettävä myös säännöllisesti.

Sirpa on koulutukseltaan puutarhateknikko ja tehnyt puutarhurin töitä lähes koko ikänsä. – Lukion jälkeen mietin ammattia nuorison parissa, mutta ajauduinkin kesätöiden kautta puutarha-alalle ja sille tielle jäin.

– Edelleenkin nautin siitä, kun näen kasvun ihmeen. Siihen ei kyllästy, Sirpa kertoo.

Tutustu Nuppulan ruusujen viljelyyn.

Sirpan sylissä aamuvarhain kerätyt, oranssia hehkuvat Impulse-ruusut.
Nuppulan ruusuhuoneessa viljellään tällä hetkellä 20 erilaista ruusulajiketta. Ruusujen viljelyyn tarvitaan sopivasti valoa, hiilidioksidia, lämpöä, vettä ja ravinteita. Olosuhteita valvotaan ja säädetään tietotekniikan avulla.
Nuppulan ruusut voidaan kerätä hieman valmiimpina myyntiin, koska niiden ei tarvitse kärsiä kuljetuksen aiheuttamista rasituksista. Sirpa kerää ja laskee Marina-ruusuja.
Tertturuusu Pink Twister hempeilee pienillä kukillaan vaalean pinkin väreissä.
Marie Claire-ruusu antaa energiaa kelta-oranssilla värillään.
Rustiikkisen rosa Blue Chip on uusimpia lajikkeita Nuppulan leikkoruusuvalikoimassa.

Västäräkistä vähäsen

Nuppulan ruusuhuoneessa käytetään mahdollisimman vähän torjunta-aineita.

– Jotain huoneen puhtaudesta kertoo sekin, että västäräkki on valinnut ruusupedin poikasten pesäpaikaksi jo useana vuonna.

Emo saapuu paikalle yleensä toukokuun alussa, munii 4-5 munaa tekemäänsä pesään ja hautoo munia parisen viikkoa. Västäräkki ruokkii poikasiaan hakemalla antimia tuuletusluukun kautta. Parin viikon päästä kuoriuduttuaan poikaset alkavat tehdä lentoharjoituksia huoneessa.

– Ne pyrähtelevät ruusupediltä toiselle ja valmistautuvat ulkomaailman haasteisiin.

Sirpa antaa olla poikasten ja emon rauhassa pesinnän ajan, ulkopuolisia ei myöskään päästetä häiritsemään poikuetta.

Lähdettyään pesästä, poikaset istuskelevat vielä jonkin aikaa ylhäällä kasvihuoneen rakenteissa ja lämpöputkilla. Vanhemmat ruokkivat niitä silloin edelleen. Muutaman päivän sisällä kaikki lentävät ulos tuuletusluukujen kautta, mutta usein joku poikasista palaa vielä ruusuhuoneessa käymään.

-Aamu, jolloin kaikki poikaset ovat lähteneet ulos, on aina kummallisen hiljainen, sillä västäräkit ääntelevät koko ajan, Sirpa kertoo.

Varma lähestyvän kesän merkki Nuppulan ruusuhuoneessa on viimeistään se, kun västäräkki saapuu pesintäpuuhiin.
Nuppulan ruusuhuoneen västäräkit saavat ruusuisen alun elämälleen, mutta ei siitäkään piikkejä puutu. Nämä pienokaiset tekivät lentoharjoituksia ruusuhuoneessa ja lensivät lopulta tuuletusluukun kautta vapauteen.

Lämpöisestä kylmään

Kun aamun ruususato on kerätty, se viedään kukkakylmiöön jäähdytykseen. Floristi Minna Ylönen lajittelee ruusuja pituuden ja laatukriteerien mukaan eri käyttötarkoituksiin ”valkkarissa”. Työ on jatkuvaa valikointia ja laaduntarkkailua.

– Tämä työ on tehtävä aika nopeasti, jotta saadaan päivän kimput myyntiin hyvissä ajoin, Minna kertoo.

Minna valitsee ruusuja Nuppulan ruusukimppuihin, Nuppulan ruusupuntteihin, surulaitteisiin sekä erilaisiin asetelmiin ja sidontatöihin. Pitkiä ruusuja laitetaan myyntiin myös yksittäin.

– Jokaiseen käyttötarkoitukseen on omat ruusunsa, mutta teen ratkaisuja myös satomäärän mukaan.

Nuppulan ruusujen lajitteleminen on piikkistä hommaa., mutta oikeanlaiset hansikkaat kädessä se sujuu lähes naarmuitta. Minnalla lajittelussa tertturuusu White Lady.
Joskus lajittelijan eteen tulee uniikkeja yksilöitä, kuten tässä oranssin Babe-ruusun ”värivirheellinen” keltainen versio.
Kun ruusut on lajiteltu, niistä tehdään pääasiassa Nuppulan kimppuja ja puntteja. Minnan käsittelyssä suosituin Nuppulan ruusulajike, tummanpunainen Piano. Minnan kaverina on tänään floristi Anne, koska ruusuja on viikonlopun jälkeen runsaasti lajiteltavina.
Näyttävässä Nuppulan ruusukimpussa on ruusujen lisäksi neilikoita, krysanteemeja, germiinejä ja limoniumia. Kukkien laji ja värimaailma vaihtuu viikoittain. Tämäkin kimppu lähtee myyntiin seinän takana olevaan Viherlandian kukkakauppaan.

Minna tuuraa välillä Sirpaa ruusuhuoneessa, silloin ruusutietämys on paikallaan.

– Ruusujen lajittelu ja käsittely on antanut hyvän ruusutuntuman, jos joskus tarvitsee tuurata Sirpaa ruusunkeräyksessä. Silloin pitää tietää missä vaiheessa eri lajikkeet kerätään. Toiset kerätään aika nuppuisena, toiset voivat olla vähän enemmän avautuneita.

Ruusujen viljely on ennen kaikkea tekniikkaa ja käsityötä. Lajittelussa ja sitomisessa tarvitaan lisäksi paljon visuaalista silmää.

– Rakastan värejä, en ole yhtään musta-valkoihminen, Minna hymyilee.

Tutustu Nuppulan ruusulajikkeisiin.

Näin voit vaikuttaa ruusujen maljakkokestävyyteen.

Osa kuvista: Sirpa Anttila

Orkidea vei miehen, toi harrastuksen

Puutarhuri Janne Reijonen rakastaa orkideoita ja orkideat häntä. Hän kannustaa kokeilemaan rohkeasti. Orkideoita voi kasvattaa ihan tavallisissa kotioloissa – palkinnoksi saa pitkään kukkivaa kauneutta ja ehkäpä myös kiinnostavan harrastuksen.

Kun Janne jättää työpäivän Viherlandiassa taakseen, odottaa häntä kotona toinen kasviviidakko; liki kolmekymmentä erilaista orkidealajia ja lajikkeita toinen mokoma.

Lukumääräisesti eniten Jannella on perhosorkideoita. – Ostin ensimmäisen perhosorkideani vuosituhannen vaihteessa. Kasvi ei menestynyt hoidossani silloin kovin pitkään, mutta jätti silti kiinnostuksen itämään, Janne muistelee.

Kämmekkäkasvien heimoon kuuluvat orkideat kasvavat trooppisissa sademetsissä puunrunkojen koloissa ja puiden oksilla kiemurellen. Ravintonsa ne saavat ilmajuuriensa avulla. – Tätä samaa kasvutapaa yritetään jäljitellä kotona arkisissa olosuhteissa ja usein ihan hyvällä menestyksellä, Janne kertoo.

Puutarhuri Janne  tuntee orkideat. Kuvassa oleva Miltonia Sunset on risteymä, jota näkee usein myytävän Cambria yleisnimellä. Miltonia-risteymät ovat helppo saada kukkimaan ikkunalaudallakin.

Miksi orkideat kiehtovat?
– Orkideoista tekee mielestäni erityisen kiehtovia niiden sopeutuminen mitä moninaisimpiin kasvuolosuhteisiin maapallon eri kolkissa. Kaikille tuttu perhosorkidea on helppo ja kiitollinen kukkija, mutta palkitsevinta ehdottomasti on, kun saa vaikeana pidetyn lajin viihtymään ja kukkimaan omassa hoidossa.

Mistä hankit pistokkaita/taimia?
– Ajan saatossa olen tullut orkideoiden suhteen valikoivammaksi ja uusia kasveja tulee hankittua maltillisemmin, kuin harrastuksen alkuaikoina. Uusia valmiita kasveja tulee hankittua lähinnä alan verkkokaupoista, Viherlandiasta ja muilta harrastajilta Suomesta, sekä muualta Euroopasta jakopalojen muodossa.

Mikä on kaunein orkidea sinun mielestäsi?
– Lukuisien orkideoiden joukosta on vaikea nimetä ehdotonta suosikkia, mutta viime aikoina olen ihastunut erityisesti Angraecum-suvun edustajiin, josta löytyy lajeja isoista aina pikkusormen kokoisiin lajeihin saakka. Valkoinen väri viehättää muutoinkin erityisesti, joten suvulla ei sen puolesta ole suurta merkitystä.

Entä haastavin? Minkä orkidean haluaisit saada?
– Omissa oloissa haastaviksi ovat muodostuneet luontaisesti trooppisten vuoristojen lajit jotka vaativat viihtyäkseen viileänkosteat olosuhteet. Keskuslämmitysasunnoissa kyseisiä olosuhteita on hankala järestää, joten olosuhteille tyypilliset lajit kuten Masdevalliat, Platystelet, Maxillariat yms. jäävät toistaiseksi vain haaveeksi.

Viherlandian Viidakkosiivessä on monipuolinen orkideavalikoima. Janne ja muut puutarhurit opastavat asiakkaita tarvittaessa.

Millaisissa olosuhteissa omat orkideasi kasvavat?
– Suurin osa kasveistani kasvaa normaaleissa ikkunanlautaolosuhteissa suhteellisen valoisassa ja huoneenlämmössä, jossa monet hankalanakin pidetyt lajit ovat kiitettävästi kasvaneet ja kukkineet. Orkideoideni käytössä on myös aiemmin lemmikkijyrsijöiden käytössä ollut terraario, jossa kasvatan kosteampaa ilmaa vaativia lajeja kuten esimerkiski Bulbophyllum, Stelis, Cochleanthes ja Gomesa suvun edustajia. Talvella annan kasveilleni pimeimpään aikaan lisävaloa, jotta kasvavat versot ja mahdolliset kukkavanat jaksavat kehittyä häiriöttä. Osa luontaisesti viileiltä ja lauhkeilta alueilta kotoisin olevat orkideat kuten esimerkiksi Pleionet, Bletillat ja Pecteilis radiata, viettävät kesänsä ruukuissaan ulkona puutarhassa ja talveksi nostan lepotilaiset mukulat, bulbit ja juurakot jääkaappiin.

Miten hoidat orkideoitasi?
– Tarkastan kasvien voinnin päivittäin tuholaisten ja muiden uhkien osalta, mutta en välttämättä suorita erityisiä hoitotoimenpiteitä, kuten kastelua, kuin tarvittaessa. Kokoelma menestyy ilman hoitoa pidempiäkin aikoja sillä valot ja terraarion tuulettimet ovat hoitoa helpottavien ajastimien takana. Kastelun hoidan pääsääntöisesti kastelukannulla lukuun ottamatta Vandoja ja paria puikkokämmekkää jotka kasvavat paljasjuurisena tai kaarnankappaleelle kiinnitettynä. Lannoitetta kasvit saavat harvoin ja lähinnä kasvukaudella, mutta lähes aina lisään kasteluveteen merileväuutetta jota voi annostella orkideoille laimeasti ympäri vuoden.

Millainen on ”orkideaihminen”? Kenelle suosittelet orkideoita?
– Orkideat sopivat periaatteessa aivan kaikille esimerkiksi lahjakasvina, mutta syvempään harrastukseen ajautuu usein ihminen, jolla on riittävästi kärsivällisyyttä ja kiinnostus luonnon ja kasvien monimuotoisuuteen. Kärsivällisyys lienee ominaisuuksista tärkeimpiä sillä suuren osan vuodesta eri lajit lähinnä valmistautuvat kasvuun ja kukintaan eikä kukinta siltikään ole itsestään selvää. Näin ollen uuden lehden tai juurenkärjen ilmestyminen voi olla kukintaan verrattavissa oleva riemuvoitto. Lisäksi harrastus voi kiinnostaa tekniikkaan taipuvaisia ihmisiä, jotka keskittyvät terraarioiden ja lasikkojen kasvien lisäksi lähes yhtä paljon kasvien viihtyisyyttä edistävään tekniikkaan esimerkiksi valojen, tuulettimien ja kastelujärjestelmien muodossa.

Mistä orkideasta suosittelet aloittamaan harrastuksen?
– Orkideoihin tutustumisen suosittelen aloittamaan tutusta perhosorkideasta jota on runsaasti saatavilla eri väreissä ja muodoissa. Helppohoitoisena kasvina se kukkii oikealla hoidolla pitkään ja säännöllisesti.

Venuksenkenkä eli Paphiopedilum Hybridi joka kukkii yhdellä ainoalla eksoottisella kukallaan jopa viikkoja. Kukan kuihduttua kasvi kasvattaa uusia nuppuja kasvin tyveltä kehittyvistä lehtiruusukkeista.

Jannen 5 vinkkiä orkideoiden hankintaan ja hoitoon:

1. Orkidean ostaminen
Kasvia ostettaessa on syytä kiinnittää kukkien lisäksi myös lehtien ja juuriston terveyteen. Terveen väriset napakat lehdet ja juuret kertovat paljon kasvin voinnista. Perhosorkidealla vielä aukeamattomat nuput viestivät myös osaltaan kasvin voinnista. Kellastuneet ja nahistuneet nuput kertovat usein kasvin saaneen kylmää, liian vähän tai paljon vettä tai turhan niukasti valoa.

2. Hoito-ohjeet
Suvusta riippuen oikean hoidon selvittäminen onnistuu parhaiten joko myyjältä, netistä tai kirjallisuudesta. Hoito vaihtelee eri sukujen välillä suuresti, joten yleispätevää hoito-ohjetta on mahdotonta antaa.

3. Valo
Kesällä Suomessa riittää valoa runsain määrin ja arimpia lajeja tulee jopa varjostaa polttavimmilta säteiltä. Talvella kuitenkin monien orkideoiden kasvun ja kukinnan edellytyksenä on riittävän valon saanti, joten lisävaloon kannattaa panostaa. Yksinkertaisimmillaan kasveille hätäapuna käy normaalit energiansäästölamput ja loisteputket, mutta parempi tulos saavutetaan erityisesti kasveille kehitetyillä LED- ja kasvilampuilla. Yleisimmin kaupoissa myytävät perhosorkideat kuitenkin viihtyvät ja kukkivat kiitollisesti ympäri vuoden sopivan valoisalla, mutta auringolta suojaisella ikkunalla.

4. Kastelu
Orkideoita kuten muitakin kasveja kastellaan vain tarvittaessa. Monet lajit ovat erityisen arkoja liialliselle jatkuvalle märkyydelle joka helposti mädättää juuret. Pääosa orkideoista kasvaa ilmavassa kaarnarouheessa jossa kasteltaessa vesi kostuttaa juuret ja kasvualustan , mutta kasvualusta pysyy silti ilmavana ja kuivahtaa nopeasti. Usein huonovointisen orkidean taustalla onkin liian maatunut ja pitkään kosteana pysyvä kasvualusta joka on syytä vaihtaa mahdollisimman nopeasti. Eri suvuille sopivat kasteluohjeet kannattaa selvittää eri tietolähteistä. Kastelun kanssa tulee noudattaa riittävää varovaisuutta eikä orkideat yleisesti esimerkiksi kestä lehtihankoihin joutunutta vettä, joka helposti mädättää koko kasvin varsinkin pimeimpään talviaikaan.

5. Rohkeus
Taidot karttuvat kokemuksen myötä ja tietoa on tarjolla enemmän kuin tarpeen, mutta parhain oppi tulee kantapään kautta joten rohkeasti vain kokeilemaan eri lajeja.

Suomen Orkideayhdistyksestä saa lisätietoa orkideoista. Jannen orkideaharrastusta voi seurata Instagramissa: @everydaybotany

Rynchostylis gigantea tai suomalaisittain revonhäntäorkidea on harvinaisuus, jota harvoin tapaa myytävänä. Runsaat kukkatertut tuoksuvat vahvasti ja se tekee siitä erityisen viehättävän kasvatin.